Lupaan olla sun, kun päivä kääntyy iltaan

Kauniit sanat, mutta mitäpä ne merkitseee....lol

 

Sain väkerrellä merkkini parissa, kylläpä tuo vielä joku päivä käyttää yhtä hyvin ko iskällä, siihen asti hoijjaa on hiasta touhua... Mutta ehken höpötä poroista vaan siitä toisesta rakkaudesta nimittäin kelekailusta! JA vkl ohjelmasta... Eilen tuli siis lähettyä kaverin tykönä kahavilla käymäään, ja jottei mikkään olis turhan yksin kertasta, piti aijjaa muutama mutkan kautta niin mennessä kuin tullessakin, sekä kiikuttaa joka vaaran päälle. Nohnoh sen kerranko kukasjärvelle asti jaksaa kahaville lähteä, ei saa kyläily jäähä pikaseksi, vaan samalla kertaa sitten käyä vähän tulistelemassa ja tietenki istua muutama tunti siellä seku vain. Kotimatkalla vielä erehyin soittaan äitille ja kuulin että nekki ovat reissussa, ni piti käyä kahavit järvellä juomassa, sillä eihän sitä kotona koskaan ehi vanhempiaan näkemään. Loppujenlopuksi illalla tulin kotia kymmenen tunnin reissulta, rei'et kippeinä, ko jännittäny kelekan kyytillä, notta kyytissä pysyis ja väsyneenä,  mutta sitäkin ilosempana, sillä mikäpä se kaverit ja kelekkailun voittais!
Tännäään häätyki sitten kävässä tankilla ja kattoo mitä kylällä näkkyy, ja sen jäljistä rällätä ne bensat jokka ostanu, mikäpä järki siinä muuten olis...

 BTW kaikki nää on kännyllä otettuja, ja jatkossaki ainaki jonku aikaa tänne, ilmenee vaan tolla kävyllä Eiku kännyllä otettuja kuvia, tai kaverilta pummittuja, koska minun ihana kamerani joutui vahingosssa keskuslämmitykseen, tuli kallis uunillinen...