lomaloput ja kannanotto

Jännä nähhä millastaa tekstiä näin väsyyneenä syntyy...

 

Ensimmäisenä kuulumiset;

Eilen kaveri haki meikän ja lähettiin poropaimennuskisoihin kattelee mitä näkkyy ja joo.o koiriahan siellä näky, mm. sen minun kaverin koiran puolisukua tais olla paikalla ja olihan siellä pari minnunki tuttua. Noh päivä ulkoilmaaa ja illala käväsin kotona ja painuin naapuriin kylästelleen..

Viien tunnin unien jälkee, piti seittemältä kiskoa itteni sängystä, että ehhin tehhä työt, jonka jälkee pummin serkulta kyytin rolloon. Päivä sitten kaupungilla Jennarakkaan kans!! Ainiin ja Heqeä ei saa unohtaa, se kun fanittaa mun blogia vai miten se meni.... Eli tää Jennan mies sitten ilmesty maisemiin kahvittelleen pariksi tunniksi meän kans Nesteelle.

Nyyt vihdoin pääsin istahtaa kotisohvalle ja yrittäny väkertää tätä, mutta paskat tästä saa hyvää milläään.....

 

toisena huoraaminen;

Okei tässä vaiheessa jos ne, jotka mua on haukkunu lukee tätä varmaa tuhahtaa miettien, "nyt se nostaa asian esille, jotta saa lisää huomiota"  No pakostaki tää nyt nousee huomioon ,muttei en tee tätä sen takia, vaan haluan sanoa oman kantani näihin musta puhuttuihin asioihin.

 

Koulussa oon kuulemma hirveä huomionhuora, kun juttelen pojille muitten nähen, viihyn niitten seurassa, nauran niitten jutuille yms.  Piän ittestäni hirveetä ääntä ja huutelen omia asioitani kaikille.  No voin sanoa, että omista asioistani en ossaa pysyä hiljaa.. ja joskus se ärsyttää minua itteänki, ko ossaa hiljetä, vaan kertoo julkisesti asioita, joita jokainen ei kertois. Se nyt on vain osa minun luonnetta ja on minussa asioita joita kukkaan ei ikinä tuu tietään, ehkäpä mulla on vain hitusen eri toi yksityisyyden raja, ko vertaa keskiverto ihmiseen. Pojat taas on mun kavereita siinä missä tytötki ja usein poikien kans on yksinkertasempi viettää välitunteja yms hetkiä, sillä oon itteki vähän jätkä ja  keksin niille helpommin puhuttavaa, ko tytöille... Ja mulla on kuuluva ääni,son pojjat sukuvika se....

 

Eräässä toisessa paikassa en ole vain huomionhuora, vaan ihka aito HUORA. Mun kaverille oli tultu sanoo jotain musta, ennyt ees yritä ennään muistella miten se meni, mutta toi asia siitä ilmeni. Eikä oo kuulemma kuulunu vaan yhen ihmisen suusta, vaan ihan yleistä tietoa sielläpäin, että jaan itteäni kaikille.... Jooo tiedän. En oo ainut ihminen, josta perättömiä huhuja liikkuu. On niitä siltikki ikävä kuunnella, lisäksi joku joka ei mua  oikeesti tunne voi uskoakki tuommosia. Esimerkiksi tännään tuli kahvitellessa puhuttua myös tästä asiasta, ja tuntu, että tää jätkä jonka olen kerran vilaukselta nähny, mutten ikinä edes jutellu, tuntuu tietävän musta enemmänkö mie itte, lähinnä kaikkea paskaa tosta huoraamisesta.  Eli korjauksena, en todellakaan ole huora, en pane jokaista vastaan tulevaa. Sitä en kiellä etten joskus olis peittoa heiluttanu, mutta mun sänkykumppaneisen määrä ei täytä ees yhen käen sormia. Siitä voi sitten yrittää laskea, jos niin pitkälle ossaa.